View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Pos 20.2.3 Kommentit päätöksestä

Olen aiemmin ottanut kantaa eräisiin kausaalisiin - itse vastinetta koskeviin seikkoihin, joihin ei enää minun ole tarve palata. En myöskään puutu väitettyyn ohimyyntiin, koska asiaa käsitellään varsin tyhjentävästi NTC:n vastineissa ja Helsingin käräjäoikeuden käsittelyssä. On myös varsin selkeästi havaittavissa CityLink/Vesa Kuusiston valituksessa ne seikat joihin valituksessa vedotaan. Kommentoin muutamia havaitsemia ristiriitaisuuksia sekä selkeitä epätotuuksia. On tärkeätä havaita se - mikä on tosi ja mikä ei-tosi "epätosi" tai ristiriitainen eli mieletön. Empiristien mukaan hyvä syy totena pitämiseen on se, että väite perustuu empiirisiin havaintoihin tai on niiden perusteella (matemaattisesti) testattavissa. Testaaminen tapahtuu parhaiten todentamalla (verifioimalla) eli osoittamalla väite oikeaksi tai osoittamalla vääräksi. Rationalistien mukaan toden tiedon perusehtona on sen sisäinen ristiriidattomuus Tämän rationalistien edustaman koherenssiteorian mukaan totuus ei voi koskaan olla ristiriitainen. Siksi käytettyjen käsitteiden täytyy muodostaa loogisesti ehyt systeemi; esimerkki sellaisesta menettelystä mainitaan matematiikka. Kuten "yleensä" hallintomenettelyssä on tapana, se ei ryhdy selvittämään matemaattista totuutta, "siitä on paljon vaivaa, kausaalinen aineisto ei säännönmukaisesti ole verottajan edun mukaista". Kausaalisuus on hallintomenettelyn kauhistus. Verotus syntyy siten ilman matemaattista ja kausaalista totuutta. Se syntyy ideoista, intuitiivisista mielleyhtymistä ja teorioista. Verotuksen perusteet syntyvät tutuksi tulleista formaateista ja toistuvasti kirjatuista lausumista ja niiden yleisestä luonteesta. Laista mm: Perusoikeudet, 1999, Pekka Hallberg.<< Perustuslain 81 §:ään sisältyy säännös verotuksen lainalaisuudesta. Tämän legaliteettiperiaatteen mukaan lainsäädännön on sisällytettävä säännökset veron määräämisen perusteista, verovelvollisuudesta ja verovelvollisen oikeusturvasta.